torstai 11. heinäkuuta 2013

4000 km huolto

Herätys tapahtui Saarbrukenin rahtariparkissa. Aamiainen hoitui munasämpylällä ja kahvilla, tietenkin MacDonaldsissa. Sitten ajoimme paikasta toiseen pitkin Saarbrukkenia, jotta saisimme Karamellille tarvitsemaansa hoitoon. Löysimme autokorjaamon, josta neuvottiin romuttamolle. Romuttamolta neuvottiin volkkari liikkeeseen, jossa ei kuulema ollut hyllytavarana 23 vuotta vanhan auton osia ja tilaamallakaan tuskin saisi. Saimme kuitenkin vihiä pikkukorjaamosta heti Porche-liikkeen vieressä. Pikkukorjaamo osoittautui oikeaksi karamellikaupaksi. Pihalla oli useita Karamellejä, tietenkin ajokunossa.


=aamupala


Karamellien koti


Näytimme huoltomiehelle vuotavaa letkua ja hän pyöritti päätään ja juoksi korjaamoon sisälle. Ei näyttänyt hyvälle. Kohta mies saapui takaisin korjaamon uumenista sylissään iso laatikollinen syöttöputkia. Ei mennyt kuin tovi, kun reikäinen putki oli vaihtunut uuteen. Aikaa operaatiossa meni puolisen tuntia ja kyhnyä 36 ekua. Onnellisena kirmasimme motarille kuin vasikat laitumelle. Suunnaksi valikoimme Tsekin Prahan, jonne meidän pitäisi saapua määrittelemättömän ajan kuluttua.


Amatimes töissä


Matkamme kohti Tsekkejä taittui joutuisasti, vaikka lämpötila lähentelikin 40 astetta kapiinin puolella. Hockenheimin huoltoasemalla pihaan karautti paikallinen huumepolisi eli amerikkalaisitain DEA. Tottakai vanha ruosteinen ulkomaan auto herätti heidän huomion. Karamelli kuljetustilat sekä Jackson ja Janus tutkittiin tarkoin, mutta mitään ei löytynyt. Onneksi Karamellin kuntoa ei testattu sillä annamme sille huikkaa vähän väliä. Mike Cee istui samaaan aikaan kaikesta tästä tietämättömä vessan pytyllä, jossa oli muuten automaattinen istuin renkaan puhdistus. Hieno peli.

Saksa on tunnettu monista hyvistä automerkeistä, mihin myös Audi lukeutuu. Neckarsulmissa tsekkasimme nopeasti Audin tehtaat. Homma hoitui 5 minuutissa, koska paikka meni kiinni. Ajelimme vielä tehtaan ympäristössä, jossa vastaamme pyyhälsi julkasemattomia kaaroja peitetarroissa.


Audipulju


Iloiset uudet omistajat


Kozelin tuoksu alkoi tuntua yhä vahvehmmalta. Rajanylitys häämötti jo horisontissa ja ei aikaakaan, kun Karamelli kaarsi rajapyykille. Kävimme lunastamssa liikennelupalapun ikkunaan, josta köyhdyimme 17 euroa. Lupakäytäntö muistuttaa läheisesti Venäjän aikaisia käytäntöjä.


Verolipun ostossa Tsekeissä


Mike Ceen hajuaistin avulla löysimme iltapudit eli velkot paikallisesta rahtariparkista. Auto parkkiin Scanioiden ja Mersujen väliin ja eikun muate.

Velkot visalla velaksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti