Patonki kainalossa Pariisiin

Aamuaurinko kypsensi meitä kunnes kypsyysaste Karamellissa oli medium eli sisälämpötila oli noin 60 astetta. Eikun vain upouudet uimahousut jalkaan ja polskimaan Atlanttiin. Laskuvesi oli siirtänyt yöllä rantaviivaa kilometrin Englantiin päin, joten kävellessä ehdittiin pelata jalkapalloa ja heitellä frisbiitä ennen kuin pääsimme aamu-uinnille.

Piitsi Janus

 Mike Cee etsii simpukoita

Jotain tässä tapahtuu

Aamukahvit ja croisantit nautittiin idyllisessä pienessä rantakylässä Le Crotoyssä. Kaffetelu hetken jälkeen otimme välipala patongin kainaloon ja jatkoimme matkaa Versailesiin Aurinkokuninkaan tiluksille.

Patonki Jackson

Herrat sumpilla

Epäonneksemme oli maanantai eikä linnan sisätiloihin ollut mahdollista päästä, lie ollu siivouspäivä. Jouduimme siis tyytymään linnan ympäristöön, jota kyllä piisasi. Kaikesta päätellen Aurinkokuningas oli hyvin vaatimaton kaveri.

Etsi kuvasta turisti

 Aurinkokuninkaan ruma lapsi

Tiluskierroksen jälkeen menimme syömään perinteistä Pariisilaista ruokaa. Le Mäkkäriin, jossa samalla  varasimme hotellin europaassa harvinaisen wifi yhteyden avulla. Ajo hotellille tapahtui 40 asteen lämpötilassa ja melkoisissa ruuhkissa. Navigaattori ajatti ystävällisesti samojen tietullien läpi useasti, jolloin osalla matkaseurueen jäsenistä hermot alkoivat olla jo riekaleina.

Unua Le Ruuhkassa

Hotellille päästiin viimein ja ei aikaakaan kun matkaseurue hyppäsi junasta Eiffel-tornin edessä. Tornilla vilskettä riitti ja kaupustelijat möivät meille väkisin kolme pulloa kuohuviiniä, jota he nimittivät tsamppanjaksi. Niitähän ei enää pitemmälle jaksanut kantaa, vaan jäimme iltapiknikille tornin nurtsille. Pullojen vajututtua huomasimme, että Eifel-torni heiluu pahasti. Eihän siinä muu auttanut kuin pitää pönkkää, onhan tuo Karvasalmen radiomaston pituinen häkkyrä jo melko vanha.

Boys are back in town

Jackson pönkkää tornia

Totesimme tornin huojunnan loppuneen, joten lähdimme kohti keskustaa. Keskusta oli kuitenkin rakennettu eri paikkaan, kuin missä olimme. Puolen tunnin harhailun jälkeen pysäytimme taksin. Kuski kysyi minne ajetaan, eikä me tiedetty muuta paikkaa kuin se Moulin Rouge. Tuulimyllyn pyöriessä taustalla istuimme ruotsalisen sorvarin eli kara-Åken paarissa.

 Moulini

Maailmojen mies lauluhommissa